Hui! Edellisen blogin kirjoittamisesta on mennyt ihan hirveä aika. Nyt onkin siis aika julkaista uutta materiaalia 😊
Joskus tuntuu, että mielen päällä on paljon asioita, mutta et ehdi niitä toteuttamaan, kun suurin osa niistä jo unohtuu. Kärsin itsekin tästä ”syndroomasta”. Harmittaa tietenkin moinen asia. Pyrin kuitenkin kirjoittamaan asioita ylös mahdollisimman pian, joko vihkoon tai vaikka puhelimen muistiin. Joskus teen myös nauhoituksia, kun en jaksa kirjoittaa sekavaa ajatuksenjuoksuani.
Tämän kevään aikana tutustuin Morning Pages-tekniikkaan. Tekniikassa kirjoitetaan joka aamu kolme sivua tekstiä. Tekstin sisältöä ei tarvitse niinkään pohtia, tarkoitus on saada aikaan tekstiä ja tottua kirjoittamiseen. On niin helppoa kirjoittaa vaikka lyhyt postaus someen, mutta miten käy, kun tekstiä pitää kirjoittaa enemmän ja samalla myös pitäen lukijan mielenkiinnon yllä.
Viime kädessä kirjoittamisessa on kyse pitkäjänteisyydestä. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan monelle elämän osa-alueella. Pitkäjänteisyyttä voi treenata, mutta sitä myös tulee luonnostaan erilaisten kokemusten kautta. Ikä tekee myös tehtävänsä.
Itsensä kehittämisessä, oli se sitten työ- tai henkilökohtaisessa elämässä, pitkäjänteisyydellä saadaan aikaan pysyviä ja kestäviä ratkaisuja, joilla päästään isompaa tavoitetta kohti. Nopeilla ratkaisuilla yleensä ratkaistaan siinä hetkessä olevia asioita, joilla ei ole isompaa merkitystä pitkän ajan tavoitteisiin. En kuitenkaan tarkoita, etteikö nopeillakin ratkaisuilla olisi oma merkityksensä.
Jos palataan aloitukseeni ja siihen, miten joskus mielessä on paljon asioita, mutta niitä ei ehdi toteuttaa, niin oikeasti ne kyllä kaikki toteutuvat. Mutta eivät heti. Ne jalostuvat, huonot jäävät vanhoina ideoina pois ja ulos putkahtaa jossain vaiheessa juuri se mitä haluankin. Se vaatii kuitenkin uskoa siihen, että pitkällä jänteellä asiat loksahtavat kohdalleen, minulle parhaiten sopivalla tavalla.
Matkan varrella mieli saa muuttua. Joustavuutta tarvitaan elämässä hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Se mikä sopi elämääsi tänään, ei välttämättä sovi enää siihen kahden vuoden kuluttua. Keskustelen asiakkaitteni kanssa tästä aiheesta usein. Työelämä muuttuu, oma elämäntilanne muuttuu, joten miksi mielesi ja tavoitteesi eivät muuttuisi? Tärkeää on, että suhtautuu avoimesti vaihtoehtoihin, mutta kuitenkin niin, ettei hypi asioista toiseen koko ajan. Se vain sekoittaa ajatukset.
Kesäloma on monella kulman takana. Silloin myös monet puntaroivat työn ja vapaa-ajan suhdetta sekä sitä mitä itse asiassa työelämältään toivoo. Pohdinta on aina tervettä. Riittää kun ymmärtää pitkän ajan tavoitteensa ja menee sitä kohden. Pitkäjänteisesti.
