Kategoriat
Coaching ja sen hyödyt

Coaching – Jokainen meistä tarvitsee keskustelukumppanin

Olen syksyn aikana törmännyt useamman kerran asiakastilanteissa siihen, että asiakkailta puuttuu elämästä yksinkertaisesti joku, joka uskoo heihin ja heidän ajatuksiinsa nykyhetkestä ja muutoksentarpeesta. Mitä pidempään olet yksin ajatuksiesi kanssa, sitä todennäköisemmin hyödyt henkilöstä, joka kuuntelee ja uskoo sinuun. Tilannetta ”pahentaa” se jos oma ajatus sinulle sopivista ratkaisuista poikkeaa läheisten näkemyksestä hyvistä ratkaisuista.

Jokaisen ratkaisu on aina henkilökohtainen ja sen myötä myös omanlaisensa. Ratkaisuun ei voi antaa liikaa vaikuttaa muiden ihmisten mielipiteet. Mielipiteiden kysymisessä ei ole mitään väärää, mutta omaa ääntä on kuunneltava ratkaisuja tehdessä.

Miten coaching voi auttaa sinua? Henkilökohtainen coach katsoo tilannetta aina objektiivisesta näkökulmasta. Hän tukee sinua aina henkilökohtaisen tavoitteesi kautta. Coach ei sanele sinulle mitä sinun pitää tehdä, vaan hän luo sinulla paikan ja ajan keskustelulle sekä pohdinnalle. Coaching on ratkaisukeskeistä ja tekee henkilökohtaisen kehittymisen mahdolliseksi.

Coaching voi toimia monenlaisessa elämäntilanteessa ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jokaisen kannattaa kokeilla coachingia ainakin kerran elämässään. Olen itse coach monelle, mutta itselläni on myös coach. Jokaisella tapaamisella olen oppinut itsestäni tai toimintatavoistani jotain uutta. Ja tämän kautta olen saanut uskallusta kokeilla uusia toimintatapoja. Pelkäämättä.

Kun olen tämän ikäinen…. En ole ihan perinteissä ajassa saanut opintoja kasaan…. Voiko näin tehdä?…  Muut ovat tehneet ihan toisin ….. Mitä muutkin ajattelevat jos…. En tiedä yhtään mihin suuntaan lähtisin….  Nämä ovat joidenkin asiakkaitteni keskustelun aloituksia. Tunnistatko näistä aloituksista omia ajatuksiasi?

Joskus se oma tilanne näyttäytyy itselle niin, että ajattelet olevasi ainoa, jolla on edessään sinun tilanteesi. Et ole. Tilanteesi pitäisi olla todella erikoinen, jotta olisit koko maailmassa ainoa, jolla on tilanteesi. Muista, että et ole yksin.

(Työ)elämä on murroksessa ja nykyinen maailmantilanne aiheuttaa ihmisissä enemmissä määrin pohdintaa siitä, mitä itse asiassa haluaa tulevaisuudeltaan. Joudut todennäköisesti myös miettimään, millainen työn tekemisen tapa soveltuu sinulle parhaiten. On etä-, hybridi- ja lähityötä.

Sinun ei tarvitse pohtia näitä yksin. Ota yhteyttä. Meitä coacheja on erilaisia ja jokaiselle löytyy se oikea coach. Aluut Development tarjoaa asiakkailleen maksuttoman tilannekartoituksen. Olit sitten työnantajan edustaja tai yksityishenkilö.

p.s. ensi viikolla tulossa myyntiin Mitä oikeastaan haluat?-verkkovalmennukset, early bird-hintaan.

Kategoriat
Hyvinvointi työelämässä

Pettymysten sietämisen taito

Jokainen meistä on kokenut erilaisia pettymisiä. Niitä myös treenataan jo nykyisin päiväkodissa. Pettymiseen reagoiminen on aina yksilöllistä. Tämä johtuu osittain pettymyksen tasosta, mutta myöskin siitä kuinka ”jokapäiväistä” pettymiset ovat.

Otetaan esimerkiksi henkilö, joka työssään pyrkii kehittämään toimintoja. On melko tyypillistä, että vastarintaa ehdotuksiin on ja kaikkia ehdotuksia ei viedä läpi. Hän kokee useita pieniä pettymyksiä viikkotasolla. Hän todennäköisesti ei pidä niitä niin isoina asioina, vaan hän jatkaa eteenpäin menoa pettymyksistä huolimatta.

Jos otetaan toiseksi esimerkkihenkilöksi ihminen, joka on työurallaan edennyt kivuttomasti, mutta pitkästä aikaa uutta työtä hakiessaan ei tulekaan valituksi. Hänelle pettymys on todennäköisesti kivuliaampi ja aiheuttaa myös itsetutkiskelua kysymyksien ”miksi en tullut valituksi?” tai ”mitä valitulla oli enemmän kuin minulla?”.

Pettymysten sietämisen kyky on suoraan kytköksissä omaan itsetuntoon. Jos itsetunnossa on heikkoutta, sortuu pettymystilanteessa helposti vertailemaan itseään toisiin ja pahimmillaan pettymyksen kokeminen laskee itsetuntoa lisää.

Työnhaussa on aina joku, joka pettyy. Joskus pettymysten sietämiseen auttaa soitto rekrytoijalle ja tarkempi tiedustelu siitä, miksi ei tullut valituksi. Joskus kannattaa vaan menneiden olla ja katsoa tulevaisuuteen.

Miten sitten mennä eteenpäin pettymyksestä? Itse käytän seuraavaa top viittä:

  1. Salli tunteet, älä yritä sulloa niitä sisääsi. Pura tunteet itsellesi sopivalla tavalla (puhuminen tai liikunta ja temperamenttisille sopii esimerkiksi metsäraivoaminen 😊)
  2. Älä ota tapahtunutta liian henkilökohtaisesti. Kyse ei ole sinun kelpaamattomuudestasi vaan siitä, että yritys on palkannut itselleen ja tilanteelleen parhaiten soveltuvan henkilön.
  3. Ota jokainen työnhaku-case oppimisen kannalta. Mikä toimi ja missä voit vielä kehittyä? Mene kuitenkin jo seuraavaa hakua kohti.
  4. Tee jotain ihan muuta. Naura ja nauti. Tee asioita mistä saat hyvän olon.
  5. Älä jää vellomaan tapahtuneessa, se pitää negatiivista kierrettä yllä.

Pettymykset kuuluvat elämään. Niiden käsittelyä voi harjoittaa. Käsittely lähtee siitä, että tunnistaa oman tapansa suhtautua pettymyksiin. Kun ymmärrät miten toimit, voit muuttaa toimintatapojasi.

Voit miettiä millainen ihminen on sellainen, joka ei ole kokenut pettymyksiä vaan on saanut aina kaiken minkä haluaa. Ja haluaisitko olla sellainen. Tuskin.

Hyviä tulevia pettymyksiä 😊

Kategoriat
Urakehitys

Urakehitys – miten edistää omaa urakehitystä työpaikallasi?

Urakehitys jakaa aiheena mielipiteitä. Tämä johtuu siitä, että aiheesta puhutaan paljon, mutta kaikki eivät varsinaisesti kaipaa urakehitystä ja voivat kokea aiheen siksi kiusallisena. Eivätkä ehkä osaa myöskään työpaikoilla ilmaista omia toiveitaan.

Oli kyse sitten urakehityksestä tai nykyisessä tilassa olemista, on kaiken keskiössä asiasta ääneen puhuminen. Ei niinkään työkavereiden kanssa, vaan erityisesti esihenkilön kanssa. On hyvä muistaa, että esihenkilö ei osaa lukea ajatuksia ja tulkinnat voivat viedä väärään suuntaan. On siis tärkeää käydä esihenkilön kanssa keskustelua omista toiveistaan. Joskus tilanne tulee eteen kehityskeskustelussa, mutta asiasta voi puhua myös muulloinkin.

Kannustan aina pitämään avointa keskustelua yllä esihenkilöiden kanssa. On totta, että on työpaikkoja ja tilanteita, joissa ei voi käydä avointa keskustelua. Uskon kuitenkin, että keskustelevasta työpaikkakulttuurista on tulossa vakio muutaman vuoden aikana.

Miksi sitten avointa keskustelua on hyödyllistä käydä? Tässä oma top viiteni:

  1. keskustelu synnyttää luottamusta
  2. luottamus edistää keskustelun kehittymistä syvällisemmäksi
  3. avoimen keskustelun kautta vältytään vääriltä tulkinnoilta
  4. kun asioista puhutaan ääneen, niitä voidaan kehittää
  5. onnistunut kehittäminen ja kehittyminen tuottavat työhyvinvointia, joka puolestaan luo sekä yksilön että tiimin / yrityksen positiivista työkulttuuria

Kun asiakkaani ovat ottaneet käyttöönsä avoimen keskustelun esihenkilönsä tai muun verkostonsa kanssa, ovat heidän uransa tai työolosuhteensa muuttuneet heidän toiveidensa mukaisesti. Eräs asiakas uskalsi sanoa ääneen kehityskeskustelussa, ettei hän usko nykyisen työtehtävän olevan hänen työnsä eläkkeelle saakka. Hän oli ollut työpaikassa pitkään ja ollut yksi työpaikan tuottavimmista työntekijöistä. Mitä keskustelusta seurasi? Palkkauksen uudelleenkeskustelu sekä työtehtäviä muutettiin sellaisiksi, että ne motivoivat paremmin. Työsuhde jatkuu eikä tarvetta tilanteen muuttamiseen tällä hetkellä enää ole. Tilanne oli molemminpuolinen win-win.

Toinen asiakkaani oli myös pitkään tehnyt saman alan töitä ja opiskellut sivussa muita itseään kiinnostavia opintoja. Tämän kautta häntä alkoi kiinnostaa toinen ala, jota sen hetkinen työnantaja myös tarjosi. Hän rohkaistui ottamaan yhteyttä, ei omaansa, vaan toisen alan edustajan esihenkilöön ja kertoi kiinnostuksestaan alaan. Tästä kului pari kuukautta, kun hän vaihtoi työtehtäviä tähän uuteen alaan.

Näille asiakkaille oli yhteistä se, että he saivat rohkeutta uracoachauksen aikana ottaa käyttöön avoimen keskustelun kulttuurin. Mikä on pahinta mitä avoimesta keskustelusta voi tapahtua? Se ettei tilanne työpaikalla etene? Jos tilanne ei etene, mitä askelia sinun tulee itse ottaa?

Jokainen tilanne on yksilöllinen ja sen vuoksi myös seuraavat askeleet ovat yksilöllisiä. Näitä voidaan edistää uracoachauksen avulla. Ota siis yhteyttä ja mietitään sinun askeleesi kohti unelmiesi tulevaisuutta!

Kategoriat
Uncategorized

”Työyhteisön ongelmat liittyvät yleensä siihen, ettei puhuta riittävästi”

”Työyhteisön ongelmat liittyvät yleensä siihen, ettei puhuta riittävästi”. Tämän vinkin sain vuosia sitten eräältä entiseltä esihenkilöltäni. Tämä on ollut yksi oman työni kantavista lauseista, jonka yritän muistaa, kun teen työtä ihmisten kanssa.

Joku voisi kysyä, miten tuollainen tilanne on syntynyt ja miten siitä muka päästään eroon. Yksinkertaisuudessaan tilanne voi syntyä pelkästään jo sillä, että keskusteluun tulon näkökulmat voivat olla erilaiset. Joskus huomasin istuvani pöydässä, jossa itse tulin hyvin teknisestä näkökulmasta keskusteluun ja vasta palaverin loppuvaiheessa ymmärsin, että toinen onkin hyvin tunnepitoisessa tilassa. Molemmat meistä varmasti ajatteli toisen puheenvuoron aikana, että mitä ihmettä tuo oikein selittää.

Miten tilanteesta päästiin eteenpäin? Tilanne ei etene, ellei ymmärretä, että näkökulmat ovat erilaiset. Kun tilanne on tunnistettu, on loppu helppoa. Yleensä tunne-näkökulmassa oleva henkilö kaipaa ensisijaisesti kuuntelevaa korvaa. Kun tunnelataus on saatu puhuttu ulos, pääsemme mutkien kautta itse aiheen ratkomiseen. Kiireessä ei tunteille ole aina tilaa ja esimerkiksi johtavassa asemassa olevat käsittelevät usein asioita ilman tunteita. Ei toki aina.

Joskus keskustelukumppanin tunnelataus on niin näkyvää, ettei se jää keneltäkään epäselväksi. Ei haittaa, jos kysyt asiasta ääneen. Usein se havahduttaa myös keskustelun vastapuolen omasta olotilastaan.

Täysin eri asia on tietysti asiaton käytös keskustelussa. Olen ollut uutena työntekijänä edustamassa omaa organisaationi palaverissa, jossa sain niin sanotusti reippaalla kädellä paskaa niskaan. Kokemus oli hämmentävä ja ehkä erityisesti siksi, että suurin loka tuli aika korkealla organisaatiossa olevan johtajan suusta. Huono käytös ei ole koskaan hyväksyttävää. Sain heti kiinni, että kyse oli vuosien turhautumisesta ja oli täysin sattumaa, että minä valikoiduin avautumisen kohteeksi. Myöhemmin tämä johtaja pyysi anteeksi käytöstään, tosin vasta viikkojen jälkeen.

Vuosien aikana olen tehnyt töitä asiakkaiden kanssa, joiden kanssa on keskusteltu todella vaikeista asioista. Kyllä, oli vaikeaa kysyä joistakin asioista, kuten päihteiden käytöstä, perheväkivallasta tai terveysasioista. Ja joskus näki, ettet vastauksessa saanut totuutta. Yleensä kuitenkin sait kylvettyä siemenen, joka aikanaan kantoi totuuden tielle ja luottamukseen. Toisin sanoen, aina hyvä keskustelu ei synny yhdessä tilanteessa, vaan sitä voi edeltää useita keskusteluja. Lopputulos on kuitenkin palkitseva.

Ja vaikka me suomalaiset ei aina tykätä saada tai antaa positiivista palautetta, kannattaa sen antaminen aloittaa. Mikään ei ole parempaa kuin lopettaa keskustelu sanoihin, kiitos. Kiitos hyvästä palaverista. Kiitos, että uskalsit kertoa. Kiitos, että luotit minuun. Kiitos hienosta työstä. Pieniä lauseita, mutta iso merkitys.

Miten voit siis kehittyä keskustelijana ja huomioida yllä olevia asioita?

Tässä oma top vitoseni.

  1. tunnista tunnetilat
  2. tee tilaa eri keskusteluun tulon näkökulmille
  3. kuuntele fiilistä sekä asiaa
  4. älä pelkää kysyä
  5. anna positiivista palautetta

Hyvän vuorovaikutuksen ja keskustelumahdollisuuksien kautta voidaan luoda hyvää viestintäkulttuuria yrityksissä, organisaatioissa ja tiimeissä. Hyvällä keskustelulla mahdollistetaan keskenäisen luottamuksen syntymistä.

Mukavia keskusteluhetkiä kaikille! 😊