Kategoriat
Hyvinvointi työelämässä

Palautuminen – mitä se itse asiassa tarkoittaa?

Nyt kun syksy on päässyt alkuun, huomaa monen pohtivan sitä, oliko kesäloma palautumisen kannalta hyvä. Jokaiselle palautuminen tapahtuu omannäköisesti. Toiselle palautuminen voi merkitä tekemättömyyttä, toiselle mökkihommien tekemistä tai ystävien ja sukulaisten kanssa olemista. Olen myös törmännyt henkilöihin, jotka eivät edes mieti koko palautumisasiaa ja ovat silti tyytyväisiä syksyn tullessa.

Ihan niin kuin urheilijoidenkin pitää palautua suorituksistaan, täytyy aivojen pystyä palautumaan joko loman aikana tai töissä ollessa, esimerkiksi hieman hidastempoisella ajanjaksolla. On normaalia, että joskus työelämässä on hetkiä, kun pitää tsempata enemmän, mutta tahti ei voi jatkua pitkään ilman hitaampaa jaksoa.

Miten sitten voi palautua? Liikkumalla, rentoutumalla, nukkumalla hyvin, ystäviä tapaamalla ja yleensäkin tekemällä itselleen mieluisia asioita. Mutta tärkeää on myös muistaa työpäivien aikainen mini-palautuminen. Siksi on tärkeää huolehtia tauotuksista, oli se sitten aivojen ”tyhjentämisestä” tai pienestä taukokävelystä. Pahinta on istua koko päivä työpöydän ääressä ilman minkäänlaista katkosta työhön tai istumiseen. Tiedän itsekin, että joskus työn imu voi olla niin kova, ettei millään malttaisi pitää taukoja. Mutta yritä silti.

Mistä sitten tunnistaa, jos ei ole palautunut? Kun ei ole palautunut esimerkiksi työviikosta, huomaat tilanteen pitkittyessä, että alat olla ärsyyntynyt tai muuten vaan lyhytpinnainen. Se näkyy myös kropassa. Kun kroppa ei saa rentouduttua, jännitteet vain kasvavat kasvamistaan, kunnes joku paikka todennäköisesti prakaa. Usein puhutaankin, että selkäkivut voivat olla merkki stressistä. Stressi alkaa muodostua nimenomaan silloin kun tilannetta ei saada purettua eli toisin sanoen et palaudu.

Palautumisajan kesto määrittyy usein siten, että mitä pitempi hektinen työjakso, niin sitä pidemmän palautumisajan tarvitset. Käytännössä esimerkiksi lomat eivät riitä palautumiseen niissä tilanteissa, jossa työ on ollut koko lomakauden ulkopuolisen ajan hektistä, eikä palautumista ole ehtinyt viikonloppuisin tai iltaisin tapahtua.

Miten sitten puhua työpaikalla esimiehelleen, ettei palaudu riittävästi? Tämä onkin siinä mielessä vaikea asia, koska moni kokee, ettei työpaikalla ole sellaista kulttuuria, että asiasta voisi avoimesti puhua.  Sellainen kulttuuri kylläkin pitäisi olla jo tänä päivänä jokaisella työpaikalla.

Asiassa on monta näkökulmaa:

  1. Oma terveytesi. Minkä arvon annat sille?
  2. Minkä arvon työnantaja antaa sille, että ennakoivasti kerrot tilanteestasi ja näin vältytään esimerkiksi sairauslomilta?
  3. Ei voi olla kenenkään eduksi, että tilanteen pitkittyessä sairastut, jäät pitkälle sairauslomalle ja joudut mahdollisesti kuntoutumaan uudelleen työelämään.

Tärkeää on siis, että sinä itse stoppaat tilanteen riittävän ajoissa. Esimies ei aina ehdi tilannetta huomata. Ja jokaisella on oma tasonsa siinä, kuinka paljon on liikaa. Kukaan muu ei voi sitä arvioida kuin sinä.

Mukavaa alkanutta viikkoa ja muista palautua!

Millä tyylillä sinä lähdet lomalle?

Lomalle voi lähteä kahdella tyylillä: joko kiirehtien ja tehden viimeisiä töitä kuntoon ennen lomaa tai pikkuhiljaa rauhoittuen ja hidastamalla työntekoa. Kumpaa tyyliä sinä käytät? Kummalla tyylillä pystyt aloittamaan loman parhaiten?

Ajatus siitä, että tekee kaikki tehtävät työt valmiiksi ennen lomien alkamista, on itse asiassa aika tyypillistä ja tähän tyyliin törmää erityisesti asiantuntija tai esimiestehtävissä. Totuus kuitenkin on, ettei tekemättömät työt lopu koskaan. Tunnollisuus pahentaa tätä ilmiötä. Sitä ajattelee, ettei kuormita muita tekemättömillä töillään. Jossain kohtaa on kuitenkin hyvä ymmärtää oma rajallisuutensa.

Kun tekee loppuun asti kiireessä töitä, harvoin pystyy aloittamaan lomaansa niin, etteivätkö ajatukset olisi edelleen töissä. Pahimmassa tapauksessa sinne työpaikalle soitetaan ja varmistellaan vielä, että saiko esimerkiksi tuuraava kollega selvää ohjeista tai löysikö tarvittavat dokumentit. Hei kuulkaas, kyllä ne sieltä töistä sitten soittelee, jos iso ongelma tulee eteen. Ja oikeasti, ei niitä edes tule.

Jos pystyt hidastamaan tahtia viimeisinä päivinä ennen lomaa, nauti siitä. Siitä ei kannata potea huonoa omaatuntoa. Työnantajan on myös hyvä tiedostaa, ettei viimeisille työpäiville ole hyvä ottaa uusia projekteja tai muita yllättäviä töitä. Tällaiset yllätykset ovat omiaan murentamaan työntekijän ja työnantajan välistä luottamusta. Tiedän tapauksia missä esimies on ladannut pöytään projektin, joka on pitänyt tehdä kahden viimeisen työpäivän aikana. Ainakin erään esimiehen mieleen ei tainnut tulla kuinka paljon vahinkoa hän sai aikaan. Noh, tänä päivänä nämä kaksi työntekijää, jotka työtehtävän saivat, eivät enää työskentele tälle työnantajalle.

Kesälomalla moni pohtii, että joku muutos pitäisi tehdä, oli se sitten uusi työ tai uusi työskentelytapa. Tai aloittaa syksyllä opiskelu. Kuitenkin lomilta palatessa sama työn hektisyys vie mennessään ja saattaa pistää haaveet taka-alalle. Sama ilmiö näkyy esimerkiksi perhevapailla olevilla. Ajatellaan, että vapaan jälkeen ei enää palata samaan työhön tai ainakin heti vapaan jälkeen aloitetaan uuden suunnittelu. Mutta usein näin ei kuitenkaan käy.

Kehotan muutoksesta haaveilevaa tekemään paperille itselleen alustavan suunnitelman. Vaikka loppuvuodeksi. Millaisia steppejä otat kohti uutta. Niiden ei tarvitse olla isoja juttuja, mutta sellaisia, jotka vievät sinua eteenpäin. Usein muutos lähtee pienistä asioista.

Jokainen on ansainnut lomansa. Aivot tarvitsevat breikkiä sekä fyysisestä työstä että ajatustyöstä. Olit sitten työelämässä tai työtä etsimässä.

Näiden sanojen saattelemana blogi jää ”kesälomalle” ja jatkuu jälleen elokuussa. Muu toiminta jatkuu kesän ajan normaalisti.  Kesän ja lomien jälkeen starttaa Mitä oikeastaan haluat?-verkkovalmennus päivitetyllä sisällöllä. Aiheesta lisää kotisivuiltamme heinäkuun aikana.

Toivotan kaikille hyvää kesälomaa ja nauttikaa! Haaveilkaa ja unelmoikaa! Ja muistakaa tehdä niitä suunnitelmia 😊