Kategoriat
Esihenkilötyö Hyvinvointi työelämässä

Vaikeat keskustelut – esihenkilön suurin rohkeustesti

Kuvitellaan tilanne: tiimin jäsenen toiminta alkaa kuormittaa muita. Esihenkilö huomaa asian ja tietää, että keskustelu pitäisi käydä. Silti päivä seuraa toistaan, eikä sopivaa hetkeä tunnu löytyvän. Ehkä hän odottaa, että ongelma ratkeaa itsestään. Ehkä hän pelkää, että puheeksiotto rikkoo suhteen työntekijään.

Tämä on tuttua lähes jokaiselle esihenkilölle. Vaikea keskustelu ei koskaan tunnu mukavalta – ja juuri siksi se jää usein käymättä.

Miksi vaikeita keskusteluja vältellään?

Syitä on monia:

  • Pelko suhteen rikkoutumisesta. Entä jos työntekijä loukkaantuu?
  • Epävarmuus omista taidoista. Miten sanoa asiat niin, ettei tilanne riistäydy käsistä?
  • Toive ajan parantavasta voimasta. Ehkä tilanne rauhoittuu, jos odotan.
  • Oma kuormitus. Arjen kiireessä vaikea keskustelu tuntuu raskaalta lisältä.

Nämä tunteet ovat inhimillisiä. Mutta vältellyn keskustelun hinta voi olla kova.

Mitä tapahtuu, kun keskustelua ei käydä?

Usein ongelma ei katoa, vaan kasvaa.

  • Tiimi alkaa huomata tilanteen ja luottamus esihenkilöön heikkenee.
  • Työilmapiiri kiristyy, kun asioita ei sanota ääneen.
  • Pienestä haasteesta voi kasvaa iso kustannus – sairauspoissaoloina, vaihtuvuutena tai asiakastyytymättömyytenä.

Toisin sanoen: hiljaisuus maksaa enemmän kuin vaikea keskustelu.

Vaikea keskustelu voi olla käännekohta

Kun keskustelu käydään oikealla tavalla, se voi johtaa aivan päinvastaiseen lopputulokseen:

  • Luottamus vahvistuu. Työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan ja asioista puhutaan avoimesti.
  • Odotukset selkiytyvät. Epävarmuuden sijaan syntyy selkeä kuva siitä, mitä odotetaan.
  • Tiimi näkee johdonmukaisuuden. Esihenkilö johtaa aidosti eikä väistä vaikeuksia.
  • Kulttuuri rakentuu avoimuudelle. Kun vaikeista asioista puhutaan, syntyy psykologista turvallisuutta.

Vaikea keskustelu ei siis ole merkki epäonnistumisesta – se on hetki, jossa johtajuus punnitaan.

Mitä esihenkilö tarvitsee onnistuakseen?

Hyvä uutinen on, että vaikeita keskusteluja voi oppia johtamaan paremmin.

  • Selkeä rakenne: avaus – asian käsittely – ratkaisu – loppu.
  • Rohkeus sanoa asiat ääneen: suoraan, mutta kunnioittavasti.
  • Kyky kuunnella ja sietää tunteita: usein toinen osapuoli tarvitsee vain tulla kuulluksi.
  • Harjoittelua: taito kehittyy vain tekemällä, ei pelkkiä ohjeita lukemalla.

Harjoittelua käytännössä

Olen nähnyt kerta toisensa jälkeen, miten esihenkilö saa varmuutta, kun hän pääsee harjoittelemaan näitä keskusteluja turvallisessa ympäristössä. Silloin rohkeus kasvaa ja työkalut siirtyvät arkeen.

Tästä syystä järjestän esihenkilöille ja HR-ammattilaisille käytännönläheisiä työpajoja, joissa vaikeat keskustelut otetaan haltuun harjoitusten kautta.

Jos haluat, että organisaatiossasi vaikeat keskustelut muuttuvat käännekohdiksi, ei kriiseiksi – ole yhteydessä.

Kategoriat
Urakehitys

Urakehitys – miten edistää omaa urakehitystä työpaikallasi?

Urakehitys jakaa aiheena mielipiteitä. Tämä johtuu siitä, että aiheesta puhutaan paljon, mutta kaikki eivät varsinaisesti kaipaa urakehitystä ja voivat kokea aiheen siksi kiusallisena. Eivätkä ehkä osaa myöskään työpaikoilla ilmaista omia toiveitaan.

Oli kyse sitten urakehityksestä tai nykyisessä tilassa olemista, on kaiken keskiössä asiasta ääneen puhuminen. Ei niinkään työkavereiden kanssa, vaan erityisesti esihenkilön kanssa. On hyvä muistaa, että esihenkilö ei osaa lukea ajatuksia ja tulkinnat voivat viedä väärään suuntaan. On siis tärkeää käydä esihenkilön kanssa keskustelua omista toiveistaan. Joskus tilanne tulee eteen kehityskeskustelussa, mutta asiasta voi puhua myös muulloinkin.

Kannustan aina pitämään avointa keskustelua yllä esihenkilöiden kanssa. On totta, että on työpaikkoja ja tilanteita, joissa ei voi käydä avointa keskustelua. Uskon kuitenkin, että keskustelevasta työpaikkakulttuurista on tulossa vakio muutaman vuoden aikana.

Miksi sitten avointa keskustelua on hyödyllistä käydä? Tässä oma top viiteni:

  1. keskustelu synnyttää luottamusta
  2. luottamus edistää keskustelun kehittymistä syvällisemmäksi
  3. avoimen keskustelun kautta vältytään vääriltä tulkinnoilta
  4. kun asioista puhutaan ääneen, niitä voidaan kehittää
  5. onnistunut kehittäminen ja kehittyminen tuottavat työhyvinvointia, joka puolestaan luo sekä yksilön että tiimin / yrityksen positiivista työkulttuuria

Kun asiakkaani ovat ottaneet käyttöönsä avoimen keskustelun esihenkilönsä tai muun verkostonsa kanssa, ovat heidän uransa tai työolosuhteensa muuttuneet heidän toiveidensa mukaisesti. Eräs asiakas uskalsi sanoa ääneen kehityskeskustelussa, ettei hän usko nykyisen työtehtävän olevan hänen työnsä eläkkeelle saakka. Hän oli ollut työpaikassa pitkään ja ollut yksi työpaikan tuottavimmista työntekijöistä. Mitä keskustelusta seurasi? Palkkauksen uudelleenkeskustelu sekä työtehtäviä muutettiin sellaisiksi, että ne motivoivat paremmin. Työsuhde jatkuu eikä tarvetta tilanteen muuttamiseen tällä hetkellä enää ole. Tilanne oli molemminpuolinen win-win.

Toinen asiakkaani oli myös pitkään tehnyt saman alan töitä ja opiskellut sivussa muita itseään kiinnostavia opintoja. Tämän kautta häntä alkoi kiinnostaa toinen ala, jota sen hetkinen työnantaja myös tarjosi. Hän rohkaistui ottamaan yhteyttä, ei omaansa, vaan toisen alan edustajan esihenkilöön ja kertoi kiinnostuksestaan alaan. Tästä kului pari kuukautta, kun hän vaihtoi työtehtäviä tähän uuteen alaan.

Näille asiakkaille oli yhteistä se, että he saivat rohkeutta uracoachauksen aikana ottaa käyttöön avoimen keskustelun kulttuurin. Mikä on pahinta mitä avoimesta keskustelusta voi tapahtua? Se ettei tilanne työpaikalla etene? Jos tilanne ei etene, mitä askelia sinun tulee itse ottaa?

Jokainen tilanne on yksilöllinen ja sen vuoksi myös seuraavat askeleet ovat yksilöllisiä. Näitä voidaan edistää uracoachauksen avulla. Ota siis yhteyttä ja mietitään sinun askeleesi kohti unelmiesi tulevaisuutta!