Avainsana: johtaminen

Kategoriat
Esihenkilötyö

Miten minä esihenkilönä voin opetella kuuntelemista?

Aito ja läsnä oleva kuunteleminen on tärkeä taito. Itsekin olen epäonnistunut tilanteissa, joissa en ole pystynyt olemaan täysin läsnä tiimilleni. Parhaimmillaan onnistunut kuunteleminen edistää tiimin toimivuutta ja yhteistyötä, mutta myös vahvistaa luottamusta, sitoutumista ja motivaatiota. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kuuntelemisen taito on helppo juttu, vaatii se kuitenkin todellista keskittymistä, empatiaa ja kykyä olla läsnä hetkessä.

Miksi kuunteleminen on tärkeää?

1. Luottamuksen rakentaminen

Kun olet aidosti läsnä kuuntelutilanteessa, syntyy kuulluksi tulemisen kokemus, joka taas puolestaan luo arvostusta. Lopputulemana syntyy esihenkilön ja henkilöstön kesken luottamusta sekä luo avoimen ja rehellisen ilmapiirin. Jos luottamusta ei ole, työyhteisö voi kärsiä tilanteesta.

2. Parempi päätöksenteko

Kun aidosti kuuntelet, saat esihenkilönä todellisen käsityksen tiimin tarpeista, haasteista ja toiveista. Tämän kautta pystyt tekemään parempia päätöksiä, jotka on myös helpompi perustella, koska ne perustuvat kattavammin eri näkökulmia huomioiden.

3. Empatia ja tunneäly

Tunteet kuuluvat työelämään. Ja erilaiset haastavat elämäntilanteet. Aito kuunteleminen vaatii empatiaa eli kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää heidän tunteitaan ja ajatuksiaan. Yhdessä empatia ja tunneäly mahdollistavat syvemmän yhteyden luomisen.

4. Motivaatio ja sitoutuminen

Kuulluksi tuleva henkilöstö on usein motivoituneempaa ja sitoutuneempaa työhönsä.

Miten kehittää kuuntelemisen taitoa?

1. Aktiivinen kuuntelu

Aktiivisessa kuuntelussa kuuntelija on täysin keskittynyt siihen, mitä toinen henkilö sanoo, eikä vain odota omaa vuoroaan puhua. Tuo näkyväksi aktiivinen kuuntelusi kysymällä tarkentavia kysymyksiä. Huomioi kuuntelutilanteessa myös ei-verbaalinen viestintä (ilmeet ja eleet), koska olemuksen tulee täsmätä kuuntelemisen moodiin.

2. Anna aikaa ja tilaa

Tee tilaa henkilöstön vapaalle ilmaisulle. On nimittäin tärkeää luoda tilanteita, jossa työntekijä voi puhua rauhassa ja ilman keskeytyksiä. Hiljaisuuskin voi olla tärkeää. Se on ajattelutyötä ja sekin tarvitsee tilaa.

3. Vältä moniajoa

Älä multitaskaa samaan aikaan muita juttuja, kuten sähköposteja. Puhuja huomaa sen kyllä. Ole siis aidosti läsnä, jotta puhujalle syntyy kokemus kunnioituksesta ja kohtaaminen on aito.

4. Kysy ja tarkenna Puhuja huomaa oletko kiinnostunut vai et. Tarkentavien kysymysten tekeminen on hyvä keino siihen. Sen avulla vältyt myös väärinkäsityksiltä.

Kuuntelemisen haasteet

Yksi iso kuuntelemisen haaste voi olla ajanpuute. Jatkuva kiire voi heikentää keskittymiskykyä ja ei aina mahdollista tarvittavan ajan antamiselle henkilöstölle. Toinen haaste on valmiit olettamukset. Esihenkilö saattaa arvioida, että jokin aihe tarvitsee enemmän tilaa kuin toinen tai voi myös olettaa tietävänsä mitä puhuja sanoo tai tarkoittaa puheellaan. Aiemmat keskustelukokemukset voivat myös vääristää tilanteiden tulkintaa. Tämän vuoksi onkin todella tärkeää pysähtyä ja olla läsnä.

Yhteenveto

Kuuntelemisen taito ei ole mikään pieni juttu, se on yksi esihenkilötyön kulmakivistä. Kyky kuunnella on taito, jota voidaan kehittää – ja sen merkitys työyhteisön hyvinvoinnille on valtava.

Kategoriat
Coaching ja sen hyödyt

Coaching – Jokainen meistä tarvitsee keskustelukumppanin

Olen syksyn aikana törmännyt useamman kerran asiakastilanteissa siihen, että asiakkailta puuttuu elämästä yksinkertaisesti joku, joka uskoo heihin ja heidän ajatuksiinsa nykyhetkestä ja muutoksentarpeesta. Mitä pidempään olet yksin ajatuksiesi kanssa, sitä todennäköisemmin hyödyt henkilöstä, joka kuuntelee ja uskoo sinuun. Tilannetta ”pahentaa” se jos oma ajatus sinulle sopivista ratkaisuista poikkeaa läheisten näkemyksestä hyvistä ratkaisuista.

Jokaisen ratkaisu on aina henkilökohtainen ja sen myötä myös omanlaisensa. Ratkaisuun ei voi antaa liikaa vaikuttaa muiden ihmisten mielipiteet. Mielipiteiden kysymisessä ei ole mitään väärää, mutta omaa ääntä on kuunneltava ratkaisuja tehdessä.

Miten coaching voi auttaa sinua? Henkilökohtainen coach katsoo tilannetta aina objektiivisesta näkökulmasta. Hän tukee sinua aina henkilökohtaisen tavoitteesi kautta. Coach ei sanele sinulle mitä sinun pitää tehdä, vaan hän luo sinulla paikan ja ajan keskustelulle sekä pohdinnalle. Coaching on ratkaisukeskeistä ja tekee henkilökohtaisen kehittymisen mahdolliseksi.

Coaching voi toimia monenlaisessa elämäntilanteessa ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jokaisen kannattaa kokeilla coachingia ainakin kerran elämässään. Olen itse coach monelle, mutta itselläni on myös coach. Jokaisella tapaamisella olen oppinut itsestäni tai toimintatavoistani jotain uutta. Ja tämän kautta olen saanut uskallusta kokeilla uusia toimintatapoja. Pelkäämättä.

Kun olen tämän ikäinen…. En ole ihan perinteissä ajassa saanut opintoja kasaan…. Voiko näin tehdä?…  Muut ovat tehneet ihan toisin ….. Mitä muutkin ajattelevat jos…. En tiedä yhtään mihin suuntaan lähtisin….  Nämä ovat joidenkin asiakkaitteni keskustelun aloituksia. Tunnistatko näistä aloituksista omia ajatuksiasi?

Joskus se oma tilanne näyttäytyy itselle niin, että ajattelet olevasi ainoa, jolla on edessään sinun tilanteesi. Et ole. Tilanteesi pitäisi olla todella erikoinen, jotta olisit koko maailmassa ainoa, jolla on tilanteesi. Muista, että et ole yksin.

(Työ)elämä on murroksessa ja nykyinen maailmantilanne aiheuttaa ihmisissä enemmissä määrin pohdintaa siitä, mitä itse asiassa haluaa tulevaisuudeltaan. Joudut todennäköisesti myös miettimään, millainen työn tekemisen tapa soveltuu sinulle parhaiten. On etä-, hybridi- ja lähityötä.

Sinun ei tarvitse pohtia näitä yksin. Ota yhteyttä. Meitä coacheja on erilaisia ja jokaiselle löytyy se oikea coach. Aluut Development tarjoaa asiakkailleen maksuttoman tilannekartoituksen. Olit sitten työnantajan edustaja tai yksityishenkilö.

p.s. ensi viikolla tulossa myyntiin Mitä oikeastaan haluat?-verkkovalmennukset, early bird-hintaan.

Kategoriat
Aivotyö

Työuupumus ja burnout – ennaltaehkäisyn tärkeys

Kolmisen viikkoa sitten osallistuin asiantuntijana burnout-aiheeseen liittyvään webinaariin. Webinaarissa käsiteltiin burnouttia erilaisista näkökulmista: työntekijä, työnantaja ja yhteiskunta. Kutsutut vieraat sekä muut läsnäolijat työskentelivät erilaisissa positioissa yksityisellä sektorilla ja koostuivat hyvin kansainvälisestä porukasta. Se mikä jäi itselleni näkyviin selkeimmin, oli se, että burnout on globaali ongelma.

Osassa yrityksissä on otettu mahtavasti huomioon työuupumisen riskit ja niiden ehkäisy, mutta silti edelleen löytyy työpaikoilta erittäin räikeitä tapauksia. Olen tälläkin viikolla käynyt keskustelua erään henkilön kokemasta kohtelusta työpaikalla, jota räikeämpää tapausta en ole ihan hetkeen kuullut.

Johdon toiminnan merkitys työuupumuksen ja burnoutin ehkäisyssä on merkittävä. Webinaarissa kävi ilmeisen näkyväksi, että työuupumus on valitettavan usein johtamisen tyylistä johtuvaa, mikä on sinänsä hämmentävää. Toki olen itsekin nähnyt, että melko pitkälle huonosti käyttäytyvä esimies saa temmeltää, ennen kuin tilanteeseen oikeasti puututaan.

Joillekin on sisäänrakennettu mekanismi, jonka johdosta joku heidän sisällään sanoo, että vaihda työpaikkaa, kun työpaikalla joku mättää.  Se vaatii hyvää itsetuntemusta ja intuitiota. Suurin osa kuitenkin jää työpaikalle ja ajattelee vain purevansa hammasta ja kestävänsä tilanteen.  Tämä tietenkin johtaa pitkässä juoksussa terveydellisiin ongelmiin.

Vaikka aiheen alustus onkin negatiivis-inhottava, se mitä yritän sanoa on se, että työhyvinvointiin kannattaa satsata. Ja se ei itse asiassa vaadi kovinkaan kummoisia asioita. Siihen riittää kuuntelu ja herkkä korva. Siihen tarvitaan henkilöstön ja esimiesten yhteistä aikaa. Ja kykyä ymmärtää toista ihmistä.

Kun ajatellaan stressistä, työuupumuksesta tai burnoutista johtuvia kuluja, kannattaa niiden ehkäisyyn käyttää resursseja. Itse ajattelen, että esimiesten yksi tärkeä ominaisuus on henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen, joten myös rekrytointitilanteessa tulee tämä ottaa vahvemmin keskusteluun. Suomessa kuitenkin neljännes työntekijöistä kokee sitä kuuluisaa huonoa stressiä (Työterveyslaitos, 2021).

Aiempi urani koostui pääosin työskentelystä henkilöiden kanssa, joilla työelämään uudelleen pääseminen oli haasteellista. Vastaan tuli vuosien aikana satoja ihmisiä, joilla taustalla oli burnout. Vaikka työskentely oli pitkäjänteistä, usein työelämän lähestyessä vanhat henkiset ja fyysiset kokemukset nousivat pintaan. Joku reagoi pelkkään harjoitteluun työpaikalla oksentelemalla, tärisemällä holtittomasti ja saamalla paniikkikohtauksia. Tiedättekö, näillä asioilla on niin iso merkitys vielä vuosienkin jälkeen. Ja valmentajana nämä tilanteet suututtaa. Mitä työelämässä tapahtuu, kun ihminen saadaan tuollaiseen tilaan?

Kustannuspoliittisesti tässä elämäntilanteessa olevat henkilöt, siirtyvät kuntien vastuulle. Onneksi sieltä löytyy työlleen omistautuneita ammattilaisia (terkkuja entisille työkavereille), jotka kulkevat asiakkaiden rinnalla. Olisin kuitenkin iloinen, jos näin pitkälle ei burnoutin vuoksi tarvitsisi joutua.

Tapasimme webinaarin työryhmän kanssa viime viikolla ja suuren kiinnostuksen vuoksi, toteutamme webinaarin (jossakin muodossa) uudelleen syksyllä. Lisäksi keskustelussa oli myös aiheeseen liittyvän koulutuksen järjestämisen mahdollisuus. Katsotaan mitä syksy tuo tullessaan 😊

Mutta vinkki sinulle, joka kamppailet ajatuksen kanssa ”jotain tässä työssä tai työpaikassa mättää”, puhu asiasta vaikka ystävälle. Hanki heiltä perspektiiviä. Tee asioille jotain. Huolehti itsestäsi.